keskiviikkona, marraskuuta 29, 2006

Aatella, että sikiö on vasta vajaa kaksi senttiä pitkä ja sille on jo kehittynyt sormet ja varpaat!

Pahoinvointi jatkuu edelleen. Eilen illallakin meinasi itku tulla, kun oli niin kaamea olo. Ja vielä pitäisi ryhtyä nukkumaan. Aamulla tosin oli mukava mieli, kun Mea oli nukkunut omassa sängyssä koko yön. Se muuten piirtää tikku-ukon tai prinsessoja ne kuulemma on. Täytyi oikein kysyä, että isäkö tämän piirsi, kun tuli näyttämään minun kuvaa eli oli piirtänyt ympyrän, jossa oli silminä pikkuympyrät ja nenä oli ympyrä sekä suu. Vartalo on vielä pelkkä pökkelö, mutta hiuksia tosin on piirretty. On se vaan melkoinen kehitys siitä sotkuviiva-piirroksesta tähän tikkuakkaan.

Perjantaina on pikkujoulut, jolloin sitten kaikille paljastuu tilanne. Pomolle kerroin jo, kun se on pyytänyt saada tietää ajoissa tälläset asiat. Onnitteli vaan kovasti. Saa nähä miten muut ottaa. Jänskättää. Toivottavasti silloin en ole pahoinvoiva, kun on tarjolla älyttömän hyvää ruokaa, paitti sitä en saa syyä, enkä sitä, enkä sitä... Jälkkärinä on luumu-omenatäytekakkua, nam.

Sitten ensi maanantaina on ensimmäinen neuvola. Silloin otetaan niskapoimututkimukseen liittyvä jokin seerumi (?). Mulle vielä outo juttu, täytyy selvittää mitä se tarkoittaa.

perjantaina, marraskuuta 24, 2006

Eilen olin teaatterissa. Näytös oli Marilyn. Soli ihan hyvä, varsinkin kun siihen ei oltu lykätty mitään fiktiivistä. Ainoastaan Marilynin esittäjä oli ehkä liian "laiha" Marilyniksi, vaikka älyttömän kaunis vartalo olikin, muotoja lähinnä kaipasin. Lisäksi englannin ääntämys oli melkoisen heikkoa. Laulut englanniksi sujuivat todella hyvin. Varsinkin Diamonds-biisin lopussa oleva korkea osuus meni hyvin, mutta välillä sanoista ei tajunnut mitään kun ääntämys oli suunnilleen kuin suoraan luettuna. Se vähän tökki. Sivuosien esittäjät jäi täysin Marilynin varjoon.

Mutta se siis meni hyvin se ilta. Muuten on ollut nyt iltapäiväpahoinvointia. Aioin mennä äskenkin töiden jälkeen kauppaan käymään, kun mies suostui hakemaan Mean. Mutta oli niin voimakas yökötyksen tunne, etten viittinyt sinne lähteä. Ihan hyvä, että se tulee näin kotosalla. Olis perin ikävää alkaa oksennella töissä. Mullahan on meikki ja kaikki sitten mennyttä eikä siellä mitään äänieristystä ole. Onneksi meillä sattuu olemaan "vanha" puoli toimistosta vielä käytettävissä, jonne voi mennä soittamaan arkaluonteiset, yksityispuhelut. Maisematoimistossa työskentelyssä on hyvät ja huonot puolensa.

Tuntuu olevan kauhean vaikeaa löytää vaatteita, joissa ei vatsa näkyisi. Farkkujen nappi on nyt ollut parisen viikkoa auki ja mies kysyi, että eikö tosiaan kukaan ole vielä hoksannu mitään. Ehkä ne on vaan niin kohteliaita, eikä kysele että miksi oon vyötäröltä yhtäkkiä lihonut..

Meillä peruuntui kotipuoleenkin meno tältä viikonlopulta, kun töissä on niin kiirettä. Mennään parin viikon päästä uudestaan. Täällä onkin tänä viikonloppuna kaikkea hässäkkää. Tänään on joku Yle-päivä ja ainakin Kotikadun näyttelijöitä ja joitain juontajia on vieraillu mm. Lapin radiossa ja Sampparissa. Huomenna olis joulun avaus Napapiirillä, mutta sinne emme ehkä mene. Ei siellä näe mitään kun väkeä on älyttömästi. Samat systeemit siellä kummiskin on kuin viimeksikin, vaikka nyt olis ne Naganon olympialaisten maskotit ainoana Suomen vierailunaan siellä. Toisaalta kiinnostaisi Haaparannan Ikean vierailukin, jos saan kaveria.

Ahaa, ruoka saapui. Täytyypä yrittää saada jotain pysymään sisälläkin.

maanantaina, marraskuuta 20, 2006

Kuulumisia.

Taas tuli yrjö. Toinen kerta.

Oli aivan kaamea nälkä ja pyysin miestä tuomaan roskaruokaa. Ahmin sen ja eiku yrjöämään. Hyvää tosin oli, harmi vaan. Aloin muuten ihmetellä että miten joku voi sairastaa bulimiaa. Musta ei kyllä olis siihen. Mulla tulee yrjö aina tosi voimalla. Tuntuu kuin pyörtyis siihen paikkaan, huimaa. Verisuonet nousee pintaan kasvoissa ja kasvot näyttää ihan kuin pakkanen olis koetellu.

Lauantaina aamulla oli tosi hyvä olo. Tuntui jo että oonko mä ees raskaana. Se on muuten jännä, miten tulee sellainen olo heti kun on hyvä olo. Illalla ja yöllä (!) se yökötysolo taas palasi. Onneksi vasta illalla. Tein meinaan noin 5 litraa lanttulaatikkoa lauantaina. Parhaimmalla ohjeella mitä on. Tervetuloa Kate syömään jouluna meille, jos oot YT:llä päin!!

Sunnuntaina kävin kaupungilla. Täytyi ostaa kummipojalle ne lahjat, jos mennään ens viikonloppuna kotipuolessa käymään. Säästyy postikulut. Löysin itseni H&M:n mammaosastolta ja löysin sieltä kivan mustan "babydoll"-tyylisen neuleen sekä mustan paitapuseron mikä vielä on vähän suuri. Housujakin kattoin, mutta en vielä osta, kun farkut mahtuu jalkaan, vaikka nappia täytyykin pitää auki.

Mulla tulee "maha" nopeasti. Niin tuli Meankin aikaan. Tämä johtuu siitä, että mulla on hieman ylipainoa ja varsinkin vatsan tienoilla (tämän raskauden jälkeen ei enää oo, lupaa hän). Tuntuu kuin kohtu on työntänyt kaikki sisuskalut ylös kurkkuun. Vatsa on jo melko pullea.

Torstaina on eessä teatteri. Marilyn-musikaalia menen innolla katsomaan. Melko paljon sitä on kehuttu, varsinkin Marilynin esittäjää, muut jäävät varjoon. Kuka nyt ei Marilynin varjoon jäisi?

perjantaina, marraskuuta 17, 2006

Isosisko.

Tänä aamuna puettaessani Meaa, Mea silitti hienon varovasti mun mahaa ja sanoi, että mä silitin vauvaa.

torstaina, marraskuuta 16, 2006

7rv + 5 päivää, sanoi neuvolatäti.

Soitin neuvolaan. Sain ajan ekalle käynnille 4. joulukuuta klo 8. Hyvä laittaa tännekin se ylös, että varmasti muistaa. Se laski alustavasti lasketun ajan 30. kesäkuuta 2007.

Aamulla tuli pissan mukana pyyhittäessä hieman ruskeahkon punaista töhnää. Se sai mut soittamaan neuvolaan. Mielessä kalvaa yksi kohdunulkoinen raskaus, jonka johdosta on enää yksi munanjohdin tallella. Sanoivat, että se töhnä on aivan normaalia.

Yritin saada yksityiseltä aikaa ultraukseen, jossa saisi varmasti tietää että tällä kertaa ollaan oikeassa paikassa eikä siellä jäljelle jääneessä putkessa. Mutta seuraava aika oli 12.joulukuuta, joten päätin, että sitä ennen kyllä ehtii "pahin" tapahtua. Jos on tapahtuakseen. Yleensä kohdunulkoinen raskaus ei uusiudu. Sitä kokemusta en toivo kenellekään.

Koko ajan on hirveä etova olo. Ei tämmöstä oloa ollut aiemmassa raskaudessa. Tekis mieli oksentaa, mutta ei silti. Kauhea nälkä, vatsa kurisee. Mutta sitten kun syöt "normaalin" annoksen, mitä yleensäkin olet syönyt, tulet aivan ähkyyn. Ja puolen tunnin päästä on taas ähky. Otin suolakeksipaketin tänään töihin, kun iltapäivällä alkaa heikottaa ja nälättää, se oksettaa entistä enemmän.

Mea pissasi viime yönä sänkyyn. Yöllä vaihdettiin housut ja se tuli meidän väliin nukkumaan. Koitin sänkyä ja se tuntui kuivalta, mutta aamulla totuus paljastui. Meni kaikki petaria myöten pesuun. Onneksi patja säästyi, kun oli petarin ja patjan välissä Ikeasta ostettu suojalakana.
Muutenkin aamu oli Mealla oikein ikävä. Sitä oli eilen omien sanojen mukaan joku poika heittänyt jääpalalla ja osunut aivan vasemman silmän alle. Nyt siinä oli sini-punainen jälki, ei kovin prinsessainen olo. No, eilen käteen laitettu Ariel-tatuointi varmaan pelastaa päivän.

Nyt täytyy lähteä syömään, muuten tulee yrjö.

********************************
Olento: Yökötys, tylsistynyt.
Mielihalu: hapankorppu purjon viipaleilla, näkkäri suolakurkulla.

tiistaina, marraskuuta 14, 2006

Yrjötys.

Voi yrjötys sentään. Koko ajan on etova olo päällä ja eilen tuli eka oksennus. Tosin heti kun aamulla ylös pääsin, tyhjästä vatsasta. Eli se oli pelkkää yökötystä ja kouristusoksennusta.

Mean odotuksen aikoihin tulleet yrjöt voi laskea yhdellä kädellä. Yhden muistan, kun piti autosta vielä lähteä yrjöämään kun töihin lähti. Toinen tuli synnytyslaitoksella, mikä on kuulemma normaalia.

Tampereen yliopistollisen sairaalan naistenklinikan ylilääkäri Pertti Kirkinen kertoo, että normaalirajoissa olevaa raskausajan pahoinvointia esiintyy noin 60-70 prosentilla äideistä. Useimmiten pahoinvointia on raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana.
Kirkisen mukaan tarkkaa syytä pahoinvointiin ei tiedetä, vaikka asiaa on tutkittu paljon.
Voimakas raskaus pahoinvointi johtaa kuivumiseen ja tietynlaiseen myrkytystilaan. Kirkisen mukaan sairaalaan asti pahoinvoivista äideistä päätyy vain pari prosenttia.
- Jostain tuntemattomasta syystä pahoinvointia on usein aamusta, silloin kannattaa ottaa pieniä neste- ja ruokamääriä jo ennen vuoteesta ylösnousua. Pieniä aterioita kannattaa syödä pitkin päivää, kertoo Kirkinen.

Vanhan kansan uskomusten mukaan, jos äidillä on raskaudessa pahoinvointia, syntyy tyttö.

torstaina, marraskuuta 09, 2006

Isosisko.

Mealta kysyttiin useasti haluaako hän isosiskoksi. Joo. Oli vastaus. Sanottiin, että vauva on sitten äidin sylissä paljon. Eikä. Mä olen siinä. Sen kummemmin asiaa ei otettu puheeksi. Ei siis kerrottu että meille nyt tulee se vauva ja sinusta tulee isosisko.

Sitten yhtenä päivänä hoitotäti kysyi multa, että tuleeko teille vauva. Minä olin aivan yllättynyt, etten tiennyt mitä muuta vastata kuin että joo. Mutta se on vielä niin alussa. Se siihen, että kun tuo Mea on kertonut kaikille (!) että teille tulee vauva. Kivaa. Mitä jos sattuu jotain?

Seuraavana päivänä toinen hoitotäti kysyi samaa. Sanoin, että joo tulee, ensikesänä vasta, eli tosi alussa ollaan.

------------------
Seuraavassa Mean synnytysjuttua..

Mea on siis meidän ainokainen tällä hetkellä. Mea syntyi huhtikuussa 2003. Läheltä meni ettei tullut syntymäpäiväksi 20.04.2003. Mutta Mea syntyi laskettuna päivänään, eli pitkäperjantaina. Tosin päivä ei ollut liian "pitkän" tuntuinen, onneksi. Eli synnytys kesti sellaset 8 tuntia. Sairaalassa olin jo 4 senttiä auki, mutta sitten pienen takapakin jälkeen kohdunsuu sulkeutui 8 senttiin, josta tilanteesta Mea syntyi. Imukuppisynnytys on synnytysmuotona. Aika ikävän tuntuista, varsinkin kun imukuppi irtosi noin kolme kertaa ja kaksi kätilöä painoa vatsan päältä. Vastaanottamassa oli kätilön lisäksi päivystävä lääkäri ja lastenlääkäri. Mitään traumaa synnytyksestä ei jäänyt ja mulla kipukynnyskin on niin suuri, että selvisin ilokaasulla ja aquarakkuloilla ja kipulääkkeellä. Sanottiin vain ohjeeksi, että seuraava lapsi ei saa olla näin iso, joka alateitse syntyy. Mea painoi 3930g ja oli jäädä vielä olkapäistäkin kiinni. Mä olen aina sanonut, että mulla on tasapaksu lantio, ei mitään kaarevaa kaunista naisenvartaloa, pökkelö mikä pökkelö. Enemmän traumaa aiheutti synnytyksen jälkeen. Mea joutui sinivalohoitoon bilirubiinin vuoksi. (Vastasyntyneen keltaisuus johtuu veren liian korkeasta bilirubiinitasosta. Bilirubiini on keltaista pigmenttiä, jota muodostuu vanhojen punasolujen hajotessa. Normaalisti maksa hajottaa bilirubiinin ja se poistuu elimistöstä. Vastasyntyneellä bilirubiinia hajottava entsyymi ei kuitenkaan toimi täydellisesti ja niinpä hän saattaa muutaman ensimmäisen päivän aikana kellastua.) Eli siellä joutui pötköttelemään koko vierihoitoajan. Tuotiin vaan rinnalle syömään. Muut äitit sai hoitaa omaansa vieressään, jopa nukkua öitä vauvansa kanssa. Mä en. Sitten yhtenä päivänä vaan sanotaan, että te lähette nyt kotiin. Mitä. Me. Kotiin. Apua. Apua. No, hyvin se meni. Käytiin kerran tarkistuskäynnillä sairaalassa keltaisuuden vuoksi, ja tutustuttiin sitten kotona paremmin. Mutta kaiken kaikkiaan vähän huonosti hoidettu tuo vauvan sinivalohoito ja äidin tutustuminen vauvaan.

Keltaisuudesta voit lukea lisää Imetystukilistalta.

sunnuntaina, marraskuuta 05, 2006

Raskaustesti.

Teimme raskaustestin lokakuun lopussa. Kuukautiset oli myöhässä noin viikon verran. Viiva oli heikko. Uudestaan teimme marraskuun alkupäivinä. Se näytti vahvaa viivaa. Oman laskutaidon mukaan laskettu aika olisi kesä-heinäkuun vaihteessa.
Tästä odotusajasta kertoo tämä blogi, joka toivomme mukaan päätyy terveeseen vauvaan. Sitten tämä blogi sulkeutuu.
Tervetuloa mukaan!