tiistaina, helmikuuta 27, 2007

Rv 22+3

Nyt olen alkanut heräillä siihen, että joku tökkii patjaan vatsasta. Ne on melko voimakkaita potkuja, niihin ei voi olla heräämättä. Päiväsaikaan potkiminen on selkeästi miedompaa, lähinnä tuonne virtsarakkoon kohdistuvia potkuja tai nyrkkejä.

Vessassakaan ei tarvitse vielä juosta pitkin öitä. Vatsa on vielä niin sopivan ylhäällä, mutta tuntuu että sopivien pikkareiden löytäminen on hankalaa. Kaikki kiristää.

Tyttö on sairaana ja olen sen kanssa kotosalla. Tekisi kovasti mieli jo laittaa kaikki valmiiksi poikaa varten tuohon pikkuhuoneeseen. Mutta ei vielä oikein kehtaa. Vielä jäljellä 123 päivää. Se on paljon.

Mikäköhän muhun on iskenyt kun haluan laittaa esille vaaleanpunaisia juttuja? Ehkä se on lähestyvä kevät, tekee mieli taas sisustaa taloa uuteen uskoon.

maanantaina, helmikuuta 26, 2007

Neuvolassa

Tuli käytyä taasen neuvolassa. Tuntuu että justhan mä siellä olin, mutta mielen sotkee vaan toi ultraus, kun sehän se vasta oli.

Ensi kerralla on sitten lääkärineuvola ja onneksi sain ajan naislääkärille. Mulla on jotenkin kammo noita mieslääkärikätilöitä kohtaan. Ei kukaan muu mies saisi mennä koskemaan mun alapäähän kuin oma mies -tyyliin.

Neuvolassa pissa oli puhdas. Painoa oli tullut 233 g/viikko. Laskeskelin, että jos hyvällä säkällä mennään näin loppuun asti, painoa kertyisi noin 4 kiloa vielä. Tosin loppuajassa saattaa olla että painoa tulee 500g-1 kg/viikko. Edellisessä raskaudessa onkin tullut tässä vaiheessa tullut n. 400-600 g/viikko! Mä olen tainnut tosiaan herkutella silloin eli huomaa, että tyttö oli tulossa ja nyt ei tee juurikaan makeaa mieli, eli poika on tulossa. Viikonloppunakin vaan sipsiä maistelin.

Kohdunpohjan korkeutta ei vieläkään merkitty korttiin, vaikka se sitä mittaili. Viime raskaudessa oli jo viikolla 20+ merkitty korkeuslukemaksi 18,5cm. Liikkeet oli plussalla, koska sieltähän potkaistiin Doppleria kun sydänääniä kuunneltiin. Syke oli 152. Vaihteleva, kun liikkui samanaikaisesti.

Sain lisäksi todistuksen Kelaan, että raskaus on kestänyt 154 päivää ja mulla on oikeus äitiys- ja vanhempainrahaan sekä äitiysavustukseen. 154 päivää tuli täyteen 24.2. Mä vielä mietin tuon äitiyspakkauksen ottoa, koska Mean ajasta on jäänyt talteen kaikki vaatteet ja serkku on lisäksi luvannut oman poikansa vaatteita mulle, joten meillä ei taida olla tarvetta sille. Tosin pakkauksesta saa vain 140 euroa, kun sen arvo on varmaan luokkaa 500 euroa.

Tääkin on musta aivan pe...stä, että äitiysrahaa saa105 arkipäivältä ja vanhempainrahaa 158 arkipäivältä. ARKIPÄIVÄLTÄ!!! Mitäs mä aion tehdä lauantain ja sunnuntain. Syön kynsiäni ja jätän lapsen heitteille, kun ei mulle makseta siltä ajalta. Sitä en nyt muista, että saiko arkipäivään osuvalta pyhäpäivältä mitään korvausta. Ja näitähän ovat mm. uudenvuodenpäivä, loppiainen, pitkäperjantai, 2. pääsiäispäivä, vapunpäivä, helatorstai, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, joulupäivä, tapaninpäivä. Näinä päivinäkään ei tartte olla äiti.

perjantaina, helmikuuta 23, 2007

It's a Boy!

Käytiin keskiviikko-iltana klo 19 Lapin keskussairaalassa rakenneultrassa ja kuten otsikko kertoo, poika on tulossa.

Ensin katseltiin "tavalliselta" ultralta ja kuva oli jotenkin hämyinen, niin siirryttiin paremmalle ultralle. Mitattiin pienokaista, selvästi näki kuinka aukoi ja sulki suutaan, laittoi kättään suuhun. Kuva oli yllättävän selkeä. Kuvattiin pään ympärystää, aivokammiota, reisiluun pituutta, sormia, varpaita, nilkkojen kulmaa, ylähuulta (mahdollinen huulihalkio), sydäntä, aivoja, vatsalaukkua, napanuoran lähtökohtaa, vatsan ympärystää ja mitähän vielä. Sitä oli niin taas hurmiossa, ettei muista kaikkea.

Tässä vähän tarkempaa tietoa: "Rakenneultraäänitutkimuksessa tutkitaan sikiön rakenteet. Tutkimuksessa nähdään kallo sekä kallon sisäiset rakenteet, selkäranka, raajat ja sisäelimet, kuten munuaiset, vatsalaukku, virtsarakko ja sydän. Lisäksi tutkimuksessa arvioidaan sikiön kasvu, mahdollinen kaksosraskaus, raskauden kesto sekä istukan sijainti ja lapsiveden määrä. "

Joudun kuuden viikon päästä kontrolliultraan, koska aivokammion leveys oli 1,06 cm. Raja-arvona on 1 cm. Otettiin kaikkiaan neljä mittaa, joista kolme muuta oli luokkaa 0,92-0,96, mutta kun yksi on yli rajan niin kontrolliin laitetaan. Mean aikana, siis nelisen vuotta sitten, ei mitattu edes tämmöistä aivokammiomittaa.

Terveyskirjastosta löysin: "Sikiön rakenteiden kaikukuvaus ajoitetaan useimmiten 15.–19. raskausviikolle, jolloin sikiö on jo niin suuri, että mahdolliset epämuodostumat todennäköisesti havaitaan. Myös sikiön duodenaaliatresia, laajat aivokammiot, lyhyt reisiluu, kaikutiivis suoli, laajentuneet munuaisaltaat tai sydänvika saattavat viitata kromosomipoikkeavuuteen."

Kätilö sanoi, että ei syytä vielä huoleen, koska jos jotain häiriötä vauvassa on, tuo aivokammion lukuarvo on luokkaa 1,5-2 cm. Meillä yksi mittaus oli 1,06 cm. Jotta odottelen sitten 6 viikkoa ja tiedän taas enemmän.

Löytyi mielenkiintoinen linkki, jossa on paljon tietoa sikiöistä ja raskaudesta.
sikiö potilaana

Ultrauksen lopussa kysyin josko kätilö näyttäisi kumpi sieltä on tulossa ja niinhän se näytti, eikä kuvasta voinut erehtyä, niin selvä se oli. Pikkuprinssi sieltä sitten on tulossa. Sata prosenttisen varmaahan tuokaan ei ole..

torstaina, helmikuuta 08, 2007

Neuvolassa ja narinaa.

Hui kauhistus, kuinka aika rientää. Taas on melkein viikonloppu.

Olin maanantaina neuvolassakin. Ja lauantaina paukahtaa puoliväli rikki, jess.
Neuvolassa painoa oli tullut kuukaudessa kilo, eli 250g/viikko. Kovin paljon ei saisi tulla. Nyt on alkanut maistua pullatkin hyvälle. EI EI EI. Alusta on tullut siis jo kolme kiloa.

Veriarvo oli hieman laskenut, oli nyt 120. Mutta vielä ei tarttis kuulemma ottaa lisärautaa. Mua vaan väsyttää aika armottomasti. Töissä iltapäivästä klo 13-15 on kamalimpia, nukahtaisin pöydälle. Eilen melkein nukahdin klo 19 sohvalle, käytiin saunassa, sain tytön nukkuun ja puoli kymmeneen sitkuttelin ja menin nukkumaan. Mies vain yöllä herätti useamman kerran ja taisin sille mainitakin siitä. Nyt tuntuu vähän helpommalta, tänään ei ole töissä väsyttänyt.

Vauvan syke oli 158. Siinä jo ajattelin, että näinköhän meille toinen tyttö on tulossa. Mea oli matkassa neuvolassa, kun se kerran heti aamusta oli. Siinä leikki ja kyseli asioista. Täti sanoi dopplerin päästävän melko suuren äänen ja se seisoi tuolilla mun vieressä ja tokaisi hetken kuluttua, ettei yhtään pelota. Se neuvolasta, kohta on edessä rakenneultra, kovin myöhäiseksi vaan ajan ovat laittaneet eli rv 21+4 kun suositusaika on rv 18-22. Meidän onnella vauva on niiiiin iso, ettei näe vilaustakaan jalkojen välistä.

Mulla on hiukset melko kaameen näköset. Viimeksi päätettiin kasvattaa uusi mammatukka eli takaa pitkäksi ja päältä lyhyeksi. Mutta tämä välivaihe ei nyt oikein nappaa. Prisman jäsenetu-päiviltä ostin uuden värin, jonka viikonloppuna laitan päähäni, ettei se sitten ensi viikon viikonloppuna ole enää niin kauhean kirkas, kun lähden Hesaan kummittelemaan ristiäisiin. Kummipoika-raukka pian säikähtää kummiaan. Muutenkin tuntuu että on paisunut vähän joka puolelta, oma ulkonäkö kammottaa. Pakkasten takia täytyy pukeutua lämpimästi eli pitkähihaiseen ja nää Marimekon raitapaidat aika vähän mairittelee tämmöstä reilusti ylipainoisen näköistä. Miksiköhän niin monella "ylipainoisella" on päällään maripaita? Mutta mulle ei nyt tahdo muut mennä päälle enkä viitsisi kauheesti satsata tähän aikakauteen. Eli t-paita-hellekelejä ootellaan.

Eilen kohmeisella autolla kun kotiin ajelin niin tuntui että rinnat jäätyy. Siis ihan luomurinnat tuppas jäätymään. Täytyis varmaan nyt jo omistaa rinnanlämmittimet, voihan se rintatulehdus varmaan nyt jo iskeä (?). Mitkään toppahousutkaan ei enää mahdu päälle muutakuin mahan ali kiinni laitettuna, niin että ne sitten roikkuvat aika epämiellyttävän näköisesti persuksista.
Saati laita nyt pipo vielä päähän, niin vähän jotenkin yritettyä kampausta voi hyvillä mielin kutsua harakanpesäksi.

Mä haluan kevään tänne nyt ja heti! Aamulla oli 31,7 astetta pakkasta!!!! Nyt on onneksi enää -22.