Voi vaivojen vaivat!

Tuntuu etten mä tee muuta enää kuin valitan. Tämä raskaus ei tosiaankaan etene mukavasti. Ensin käteen tuli se jokin lihaksen tulehdus, jonka takia olin kolme päivää sairaslomalla (en valita, oli ihana nukkua!). Sitten kun töihin palasin, tuli takamukseen iskias, joka särki kantapäähän asti. Astuminen oli hankalaa. Se tosin parani päivässä.

Ja nyt viime viikonloppu meni selkää ja olkapäätä särkiessä. Selkärangasta, rintsikoiden kiinnityskohdasta alkoi vihlova kipu, joka jatkoi matkaansa vasemman korvan taakse takaraivoon. Siellä se vähän väliä vihloi, ikään kuin joku olisi veitselle sivaltanut. Istua ei voinut juuri missään asennossa, kun matkustettiin anoppilaan käymään. Mies hieroi selkää ja laittoi lihasrasvaa, mutta ei auta. Välillä tuntui että nyt tulee itku.

Yön aikana kipu oli hälvennyt ja eilen ja tänään se on siirtynyt tuohon vasempaan solisluun kaulakuoppaan, johon särkee jokainen yskähdys. Ja mulla kun yrittää flunssa iskeä päälle.

Siis valitusten valitusta.

Ainoastaan olo on helpottunut alkuajan ähkystä. Enää ei ole olo sellainen, että olisit yhden leipäpalan syötyäsi kuin olisit syönyt kuuden lajin illallisen. Tarkkailen koko ajan syömisiäni ja jännitän sitä että paljonko paino nousee. Lenkille ei huvita lähteä, kun pakkasta on paljon ja muutenkin olo on kamalan flekmaattinen. Koska se pirteä, tehokas ja iloinen keskiraskaus alkaa? Seksihalutkin on tipotiessään. Nyt mä vaan oottelen kuulumisia vatsasta.