torstaina, toukokuuta 31, 2007

Tuntemuksia viikolla 35+5

Eilettäin huomasin, kun kysyttiin asiasta, että vointi on nyt aivan erinomainen. Kyllä vaan ainakin minun tapauksessani huomaa eron tyttö- ja poikaodotukseen.

Mean aikana vaivasi iskias vähän väliä. Närästystä oli kylläkin muistaakseni vain kerran. Selkävaivojahan mulla oli koko raskauden ajan. Melko alkuvaiheessa laitoin päälle jo tukivyön ja huomasi kyllä jos se oli jäänyt kotiin. Mutta olo oli jotenkin tukala, vaikka painoa oli loppuvaiheessa lähes saman verran kuin nytten. Mulla oli lähtöpaino silloin paljon vähäisempi kuin nyt ja lisäkiloja tuli sen 12 kilon verran. Nyttenhän on tullut noin 4 kilon verran, eli käytännössä saattaa olla niin että itse olen laihtunut.

Tällä hetkellä, kun mikään ei vaivaa.. niin olo on mitä parhain. Ehkä tämä liikkuminenkin on helpompaa kun maha on tässä edessä täysin eli takaapäin ei juurikaan erota että olen raskaana. Mealla levisin ympäri vyötärön. Närästystä ei ole ollut ollenkaan ja alku-keskiajan oksennusten ja ällötysten jälkeen olo on vaan parantunut. Välillä oli noita ikäviä vihlaisuja tuolla alapäässä, mitkä ovat nyt rauhoittuneet. Välillä tuntuu vieläkin. No, senkin tilanne todetaan sitten 5. päivä neuvolalääkärissä.

Liikkumaan pääsen suht helposti. Sohvalle en kyllä ole juurikaan istunut, kun siitä ylöspääsy on hankalampaa kuin nojatuolilta. Sängystä samaten ylöspääsy on vaikeahkoa, mutta onneksi on matala sänky. Olen paljon ollut puutarhassa kyykkyseltään eikä sekään haittaa oloa, maha laskeutuu tuohon jalkojen väliin sopivasti. Pyörrytys vaivaa lähes joka kerta ylös noustessa jo pienestäkin kumarruksesta. Veriarvot oli tosin laskussa viime neuvolassa ja lisärautaa nautitaan nyt.

Tukivyötä olen käyttänyt silloin tällöin. Töissä se oli hyvä, kun teen pääasiassa istumatyötä, niin ylösnoustessa alkoi supistaa, tukivyö auttoi siihen. Nyt se on ollut jo hyvän aikaa kaapissa. Tosin muutamat äitiysfarkut on jääneet pieneksi vyötäröltä. Ne meni kyllä Mean aikana koko ajan. Nyt vyötärön ympärystä ns. navan ympäriltä on 120 cm. Ja vielä on matkaa jäljellä synnytykseen noin kuukausi. Mean aikana olen viimeisen kerran mitannut vyötärön ympärystän 8 päivää ennen H-hetkeä ja silloin mitta näytti 117 cm.

Supistuksia ei ole juuri lainkaan. Lähinnä potkut, liikkeet ja möyrimiset tuntuvat paljon selvemmin mitä Mean aikana. Istukka oli Mealla etuseinässä ja nyt se on takaseinässä. Vauva työntää itseään hurjasti ulospäin, jalat on varmaan tuolla selässä ja peppua työnnetään navasta ulos. Ikäänkuin se tietäisi että siitä kautta se luultavasti joutuu ulos.. Jalanpohjien liukumiset vatsan pinnassa ovat kaikista ihanimpia. Ne liukuvat ees taas vasemmassa kyljessä ja ikäänkuin keskustelevat kanssani kun kädellä seuraan niitä.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Moi,

Mulla on hyvin samanlainen masu kun sulla, viikkoja nyt 33+3. Tuo 'vauva työntää itseään hurjasti ulospäin' kuulostaa niin tutulta, ja joo meilläkin 'keskustellaan' jalkapohjien kanssa kun vauva liu'uttaa niitä kylkeä pitkin. Aivan ihanaa.

Ekaani odottelen, ja vaivat on vähäisiä. Sukupuolta en tiedä, mutta kaikki veikkaavat poikaa, lähinnä vatsan muodon takia. Kohtahan se sitten selviää =)

Mukavaa loppuodotusta.
-Anu

Mary ja Mea kirjoitti...

Samaten, mukavaa loppuodotusta! On kyllä tosi mukavaa viettää "viimeiset hetket" näinkin upeissa tunnelmissa/oloissa.